VHF: näin saat radiostasi kaiken irti

VHF: näin saat
radiostasi
kaiken irti

Yksi tärkeimmistä viestintävälineistä missä tahansa aluksessa on VHF-radio. Kevin Soole ja Leigh Armstrong kertovat miksi näin on ja antavat vinkkejä radion tehokkaaseen käyttöön.

Matkapuhelimet tarjoavat lukemattomia tapoja pitää yhteyttä. Ääni- ja videopuhelut, tekstiviestit, seuranta… Yhteydenpito on nykyään laajalle levinnyttä suuren luokan liiketoimintaa. Se on vaikuttanut valtavasti myös meriliikenteen maailmaan, sillä matkapuhelin- ja satelliittiyhteydet ovat osa viestintää merilläkin.

Perinteinen meriradioviestintä taas näyttää muuttuneen sillä välin varsin vähän, mistä nouseekin esiin kysymys, ovatko radiot enää edes tarpeellisia, kun matkapuhelimet ovat niin käteviä ja tehokkaita.

Todellisuus on kuitenkin se, että radio on edelleen tärkeä viestintävälinä. VHF (erittäin korkea taajuus) on yleisin käytetty järjestelmä, ja uusine toimintoineen se on vielä aiempaakin helppokäyttöisempi, selkeämpi ja luotettavampi viestintätapa.

Turvallisuus on erittäin tärkeää, ja kanava 16 on edelleen maailmanlaajuinen VHF-hätäkanava. Se on luotettava ja välitön keino lähettää hätäkutsu ja hallita pelastusvastetta muiden vastaanottimien kantoalueella. Jotta ymmärtäisit VHF-radioiden todellisen arvon ja saisit niistä parhaan mahdollisen hyödyn, on tärkeää ymmärtää VHF-järjestelmän perusominaisuudet.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kantomatka. VHF tarvitsee näköyhteyden. Toisin sanoen radiosignaalin toiminta edellyttää, että lähettimestä on esteetön kulku vastaanottimeen. Jos jompikumpi laitteista on esimerkiksi vuoren tai mäen takana tai maapallon kaareutumisen peittämä, lähetys ei välttämättä toimi tai on heikompi.

Tämä tarkoittaa, että on suhteellisen helppoa arvioida VHF-signaalin potentiaalinen kantomatka lähettimen ja vastaanottimen antennien sijaintien perusteella. Yksinkertaisesti sanottuna mitä korkeammalla antennit ovat, sitä kauemmas ne näkevät ja sitä pidemmälle viesti siis kantaa.

VHF-radion kantomatka määräytyy näiden kahden antennin yhteenlasketun korkeuden ja maan kaareutumisen perusteella. Mitä korkeammalle antenni on asennettu alukseen (B ja C), sitä pidempi on VHF-kantoalue.

Simplex, Duplex ja DSC

Seuraava tärkeä asia on tapa, jolla viestintä hoidetaan meri-VHF-taajuuksilla. Tapoja on kolme: Simplex ja Duplex (tavallisen puheviestinnän lähettämiseen ja vastaanottamiseen) sekä DSC (digitaaliselektiivikutsu digitaalisen viestinnän lähettämiseen ja vastaanottamiseen).

Simplex

Simplex lähettää ja vastaanottaa samalla taajuudella. Sitä käytetään yleensä alusten väliseen suoraan viestintään. Ilmakehän olosuhteista riippuen sen kantama on tyypillisesti noin 20 meripeninkulmaa.

Kansainvälinen hätäkanava 16 on Simplex-kanava, jotta kaikki alukset voivat kuulla muut kantaman sisällä olevat alukset ja vastata niille.

Simplex käyttää samaa VHF-taajuutta lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Esimerkki – kanava 16:

TX= 155,000 MHz

RX= 155,000 MHz

Duplex

Lähettää ja vastaanottaa eri taajuuksilla ja käyttää viestien välittämiseen maissa olevaa toistinasemaa. Koska kyseessä on VHF-taajuus, näköyhteys rajoittaa toimintaa edelleen. Koska signaalit kuitenkin kulkevat toistinaseman kautta, mahdollinen kantomatka voi olla jopa tuplasti suurempi, noin 40 meripeninkulmaa.

Duplex käyttää eri VHF-taajuuksia viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Esimerkki – kanava 20:

TX= 157,000 MHz

RX= 161,600 MHz

DSC käyttää VHF-Simplex-kanavaa ja on siis samojen kantamarajoitusten alainen, mutta lisäksi se lähettää digitaaliviestejä. Tätä voidaan ajatella ikään kuin matkapuhelimen tekstiviestinä, mutta DSC:ssä on lisäksi muita tärkeitä hyötyjä.

Eri lähetystavat voivat toisinaan aiheuttaa hämmennystä, mutta monet yleisistä erheistä on helppo oikaista, kuten Kevin Soole kertoo. ”Kuulemme usein tilanteista, joissa joku on tietämättään asettanut radionsa duplex-kanavalle. Vaikka he tällöin näkevät veneen yhden ainoan meripeninkulman päässä, he eivät kuule tätä toista venettä, vaikka ovat samalla kanavalla. Tämä johtuu siitä, että kantoalueella ei ole toistinta, joka välittäisi viestin toisella taajuudella.

”Tällaisessa tilanteessa ongelma on siinä, että heidän pitäisi olla simplex-kanavalla duplex-kanavan sijaan. Jos he olisivat, lähetys- ja vastaanottotaajuus olisivat samat molemmille veneille.”

Tämän ongelman välttäminen ja simplex-kanavien erottaminen duplex-kanavista on Armstrongin mukaan helppoa. ”Radioihimme on asennettu kaikki kanavanvalintakaaviot. Kun selaat kanavia, duplex-kanavien kohdalla näytössä näkyy pieni duplex-kuvake.”

Kansalliset kanavat

Kanavan valintaan on myös kiinnitettävä huomiota. Tietyn kanavanumeron takana oleva taajuus on sama kaikkialla maailmassa, mutta käytettävissä olevat kanavat voivat vaihdella maittain, kuten Soole kertoo.

”Se, mikä on sallittua yhdessä maassa, ei välttämättä ole toisessa. Esimerkiksi lähes jokaisessa Euroopan maassa on käytössä omat kanavasarjansa, jotka eroavat hieman esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan kanavista.”

”Radioon on siis ladattava ne kanavat, joita sen käyttömaassa käytetään. Tiettyjen kanavien käyttö voi olla laitonta joissakin maissa, sillä ne voivat olla varattuja esimerkiksi rannikkovartiostolle ja kaupallisiin tarkoituksiin.”

”Vaikka tämä onkin helppo muistaa, jos ostat uuden radion ulkomailta kotona käytettäväksi, asia ei ole välttämättä niin itsestäänselvä, jos radio on vaikkapa asennettu toisesta maasta tuotuun veneeseen. On itse asiassa melko yleistä, että tällaisen radion kanavista vain osaa saa käyttää maassasi laillisesti. Käytöllä voi siis olla jopa lainsäädännöllisiä seurauksia.

”Jotta voisit helposti varmistaa toimivasi lain puitteissa, kaikissa nykyisissä radioissamme on ohjattu asetusten määritystoiminto, joka auttaa sinua radion tärkeiden asetusten määrittämisessä. Yksi aivan ensimmäisistä kohdista on maantieteellinen sijaintisi. Lisäksi radion käyttöoppaassa on kanavataulukot, joiden avulla voit valita käyttöön oikean kanavan, kuten simplex- tai duplex-kanavan. Huomioi myös kanavan nimi – se antaa osviittaa siitä, mihin kanavaa pääasiassa käytetään.”

Antenniongelmat

Myös antennin sijainnilla on merkitystä, kuten Soole kertoo. ”Mitä korkeammalla antenni on, sitä parempi on lähetys- ja vastaanottomatka. On kuitenkin myös huomioitava, mitkä muut kohteet voivat olla antennin tiellä. Erään asiakkaan tapauksessa antenni oli asennettu veneen sivulle savupiippujen taakse. Maalla oli tukiasema, jonka kanssa he halusivat viestiä, ja tukiasema kyllä kuuli heidät kanavalla, mutta viestintä ei onnistunut, koska antenni oli savupiippujen toisella puolella.” Myös liitännät voivat aiheuttaa ongelmia, jos niitä ei huolleta asianmukaisesti.

”On tärkeää muistaa tarkastaa myös antenniliitännät”, Armstrong sanoo. ”Muista erityisesti radiossa oleva antennikaapelin liitäntä ja antennissa oleva kaapeliliitäntä. Antennin asennuspaikasta riippuen kaapelin liitäntä voi altistua vedelle useinkin, ja osa vedestä voi päätyä liitännän sisään. Tällöin muodostuu helposti ongelmia aiheuttavaa korroosiota. Vaikka antenni saattaa päällisin puolin vaikuttaa olevan kunnossa, sen sisällä asiat voivat olla toisin. Säännöllinen tarkastus siis kannattaa.

Myös antennin sijainnilla on merkitystä, kuten Soole kertoo. ”Mitä korkeammalla antenni on, sitä parempi on lähetys- ja vastaanottomatka. On kuitenkin myös huomioitava, mitkä muut kohteet voivat olla antennin tiellä. Erään asiakkaan tapauksessa antenni oli asennettu veneen sivulle savupiippujen taakse. Maalla oli tukiasema, jonka kanssa he halusivat viestiä, ja tukiasema kyllä kuuli heidät kanavalla, mutta viestintä ei onnistunut, koska antenni oli savupiippujen toisella puolella.” Myös liitännät voivat aiheuttaa ongelmia, jos niitä ei huolleta asianmukaisesti.

”On tärkeää muistaa tarkastaa myös antenniliitännät”, Armstrong sanoo. ”Muista erityisesti radiossa oleva antennikaapelin liitäntä ja antennissa oleva kaapeliliitäntä. Antennin asennuspaikasta riippuen kaapelin liitäntä voi altistua vedelle useinkin, ja osa vedestä voi päätyä liitännän sisään. Tällöin muodostuu helposti ongelmia aiheuttavaa korroosiota. Vaikka antenni saattaa päällisin puolin vaikuttaa olevan kunnossa, sen sisällä asiat voivat olla toisin. Säännöllinen tarkastus siis kannattaa.

Laurie Bates

BE MSc CENG MIET

Bates on tehnyt koko työuransa elektroniikan parissa. Hän opiskeli elektroniikkaa ja sähköoppia Aucklandin yliopistossa, minkä jälkeen hän oli 20 vuotta Uuden-Seelannin laivaston leivissä ja suoritti Master of Science -tutkinnon räjähteiden ja tykistön alalta Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Hänellä on valtavasti erityisosaamista tutkien alalta. Maanpuolustussektorilla työskenneltyään hän liittyi Navicon riveihin, missä hän toimii nyt Simradin tuotepäällikkönä.

Craig McMillan

TUOTEASIANTUNTIJA

Craig McMillan on työskennellyt Uuden-Seelannin ilmavoimissa ilmailuelektroniikan parissa, minkä jälkeen hän toimi Simradin ja B&G-tuotteiden jakelijana 20 vuoden ajan. Nyt hän ollut tuoteasiantuntijana Navicolla jo kuusi vuotta.