Ohita ja siirry sisältöön

Ohjaussuunnalla On Väliä

 

”Jotta tutkan täysi potentiaali voidaan hyödyntää, tarvitaan hyvä ohjaussuunta-anturi – etenkin jos käytössä on kehittyneempiä toimintoja, kuten kartan tietokerrokset ja Velocity Track”, toteaa Navicon tuoteasiantuntija Craig McMillan. ”Jos haluaa hyvää, pitää käyttää hyvää.”

 

”NMEA 2000 tarvitsee erinomaisen kompassin, jotta saadaan tarkka suuntima tärkeisiin kohteisiin, olivatpa ne sitten maa-alueiden ominaisuuksia, vedenalaisia vaaroja, poijuja tai sattumia liikenteessä.”

 

Kuten Simradin tuotepäällikkö Laurie Bates selittää, tutka ei ole ainoa, joka siitä hyötyy.

 

”Kaikki autopilotista tuulen todelliseen nopeuteen, osoitettuun suuntaan ja moniin muihin toimintoihin toimii huomattavan paljon paremmin, kun suuntima on tarkka.”

 

Miksi kompassi on niin tärkeä?

 

”Kun ehdotamme sopivaa järjestelmää alukselle, yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että sillä on hyvä ohjaussuunnan lähde, siis hyvä kompassi”, kertoo Laurie. ”Kuitenkin kun veneilijä harkitsee tutkan hankkimista ja/tai suorituskyvyn päivitystä, kompassin sija vaihtoehtojen listalla ei todennäköisesti ole korkea. Usein ihmiset haluavat päivittää varusteluaan pikemminkin asteittain kuin kertarysäyksellä, jolloin se voi kestää vaikkapa muutaman kauden verran, ja fokus on esimerkiksi uudessa näytössä, tutkassa tai pääyksikössä.

 

”Tämä on täysin ymmärrettävää; kaikki eivät voi tai halua tehdä kaikkea kerralla. On kuitenkin todennäköistä, että tyypillisesti punkassa tai veneen takaosassa piileskelevä kompassi unohtuu. Tämä laite on kuitenkin todella merkittävä monien muiden toimintojen tarkkuuden ja yleisen suorituskyvyn kannalta. Kompassi on ehkä poissa silmistä ja siten poissa mielestä, mutta sen merkitys apuvälineistölle on kiistaton. Näin ollen onkin erityisen yllättävää huomata, miten usein muutoin hyvin modernisti varustellussa veneessä on kuitenkin viisitoista vuotta käytössä ollut kompassi, joka ei ole ajan tasalla tehtäväänsä varten.

 

”Ellei suuntimien tarkkuudesta voida olla varmoja, on hyvin hankalaa täysin luottaa siihen, että tutkassa näkyvä kohde tunnistetaan oikein, mikä puolestaan sotii tutkan koko olemassaolon tarkoitusta vastaan. Vaikka tutka pystyykin piirtämään kuvaa, käyttäjä ei voi käyttää Velocity Tracking -ominaisuutta tai luottaa MARPA-kohteiden jäljitystoimintoon ilman tarkkaa ohjaussuunta-anturia, joka ymmärtää veneen suunnan ja ottaa sen huomioon reaaliajassa. Tämäkin vähentää tutkan todellista hyötyarvoa huomattavasti.”

 

Monien muiden elektroniikan alojen tavoin veneilyvälineiden teknologia on kehittynyt huomattavasti. Yksi kehityksen tuloksista ovat erittäin tarkat kompassit, jotka sekä arvioivat että huomioivat veneen liikkeen sellaisella tarkkuudella, jota ei kerta kaikkiaan aiemmin voinut saavuttaa huvikäytössä esimerkiksi sen kustannusten vuoksi. Kysymys kuuluukin, mitä eri mahdollisuuksia on ja mitä pitää ottaa huomioon? Craigilla on vastauksia näihin kysymyksiin.

FLUXGATE v Precision-9 -Magneettikompassi

 

”Nykyaikaisten ohjaussuunta-anturien kehitys alkoi magneettikompasseista, jotka ovat olleet markkinoilla jo jonkin aikaa”, Craig selittää. ”Sitten kääntymisnopeusanturit tulivat kuvaan, ja ne ovatkin todella hyödyllisiä veneen liikkeen valvomisessa. 

 

”Yhdeksän akselin Precision-9-kääntymisnopeusanturimme havaitsee kääntyilyn, kallistelun ja vaapunnan kolmella akselilla, jolloin se kartoittaa liikettä ja mittaa käännösnopeutta äärimmäisellä tarkkuudella.”

”Se on puolijohdekompassi, joka on vuosien varrella todettu hyvin menestyksekkääksi ja luotettavaksi. Lisäksi se on hyötynyt tietyistä teknisistä harppauksista, kun päivitykset ja tietojen käsittely käy nopeammin.

 

”Magneettikompassit on sijoitettava veneen keskivaiheille, rungon alaosaan ja lähelle merenpintaa. Ne ovat todella tarkkoja, mutta on tärkeää muistaa, että ne on asennettava etäälle kaikista sähköisistä tai magneettisista laitteista, kuten suurista kaiuttimista tai muista sähköisen tai magneettisen häiriön lähteistä.

 

”Yksi Precision-9-anturin parhaista eduista on sen automaattinen kalibrointi. Precision-9-anturin kalibroinnissa ei enää tarvitse ajaa ympyrää, sillä anturi kalibroi itsensä automaattisesti, kun vene liikkuu satamassa. Samalla se kerää tietoja veneen poikkeavuuksista.”

GPS-KOMPASSIT

Toinen merkittävä ohjaussuunta-anturien ryhmä on satelliittikompassit, joissa on myös kääntyilyn ja kallistelun anturit. Niiden ansiosta ne soveltuvat hyvin liikkuville alustoille. Toisin kuin magneettikompassit, tämäntyyppiset kompassit asennetaan ylärakenteisiin, joista niillä on hyvä yhteys satelliitteihin.

”GPS-kompassit ovat erittäin tarkkoja ja ne toimivat mittaamalla signaalien vaihe-eroa GPS-tilakuviossa”, Craig jatkaa. ”Simrad-sarjassa on kolme kompassia: HS60, HS75 ja HS80.”

 

HS60

H60-kompassin tarkkuus on 2 astetta ja taajuusteho 10 Hz

 

HS75

Kun taas HS75-kompassin tarkkuus on 0,75 astetta

 

HS80

HS80 on GPS-kompassisarjamme parhaimmistoa: sen tarkkuus on 0,5 astetta ja taajuusteho 20 Hz.

”Nämä suorituskyvyn luvut kertovat, että GPS-kompassit ovat hyvin edistyksellisiä teknisiä ohjaussuunta-antureita sekä äärimmäisen tarkkoja.

 

”Lisäksi GPS-kompasseja ei tarvitse kalibroida, koska ne saavat suuntiman hyödyntämällä GPS-tilakuviota. Tällöin ne eivät käytä magneettivuota laskemiseen. Tällöin kompassin eksymän tarkastusta ei täydy tehdä, joten kompassit ovat helppokäyttöisiä ja varmasti luotettavia.”

 

Vaikka kompassi ei olisikaan ensimmäisenä uusien tutkajärjestelmän hankintojen listalla, tärkeimpien suuntatietojen luotettavuuden varmistaminen on yksi tarkan, luotettavan ja siten myös käyttövarman järjestelmän avaintekijöistä.

 

”Doppler-jäljitystoiminnon tai MARPA-kohteiden jäljitystoiminnon käyttäminen ei onnistu ilman tarkkaa ja luotettavaa suuntimaa”, Laurie jatkaa. ”Jos suuntima heittää esimerkiksi 7–8 astetta, käyttäjä ei voi olla sataprosenttisen varma siitä, että vaikkapa tutkassa näkyvä 045-suuntima on käyttäjän etsimä väylämerkki. Tällöin olisi hyvin vaikeaa luottaa tutkan näyttävän tosiasialliset kohteet oikein.

 

”Oleellisinta on kuitenkin se, että huono kompassi lamaannuttaa koko järjestelmän.”

laurie.png

Laurie Bates

BE MSc CENG MIET

Bates on tehnyt koko työuransa elektroniikan parissa. Hän opiskeli elektroniikkaa ja sähköoppia Aucklandin yliopistossa, minkä jälkeen hän oli 20 vuotta Uuden-Seelannin laivaston leivissä ja suoritti Master of Science -tutkinnon räjähteiden ja tykistön alalta Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Hänellä on valtavasti erityisosaamista tutkien alalta. Maanpuolustussektorilla työskenneltyään hän liittyi Navicon riveihin, missä hän toimii nyt Simradin tuotepäällikkönä.

craig.png

Craig McMillan

TUOTEASIANTUNTIJA

Craig McMillan on työskennellyt Uuden-Seelannin ilmavoimissa ilmailuelektroniikan parissa, minkä jälkeen hän toimi Simradin ja B&G-tuotteiden jakelijana 20 vuoden ajan. Nyt hän ollut tuoteasiantuntijana Navicolla jo kuusi vuotta.